1. Ne palaavat jälleen. Itselleni muuttolintujen paluu on selkein merkki kevään etenemisestä. On kertakaikkiaan hienoa kuulla ja tunnistaa pelkäämättömiä paluumuuttajia. Pari päivää sitten olivat peipposet yhtäkkiä yöllä saapuneet ja aamulla kuului useasta suunnasta niiden ylipirteä laulu. Kurjet saapuivat jo jokin aika sitten ja ovat vallanneet tutun pellon itselleen, pariskunnalla on mukanaan yksi viime kesän poikanen. Se roikkuu siinä kolmantena pyöränä, kunnes löytää oman parinsa. Niiden ääni valtaa nyt seutukunnan, se kuuluu pitkälle.
Pian nämä rannat täyttyvät sadoista kutevista sammakoista.
Mustarastaiden huilumainen konsertti on nyt jatkuvaa ja surumielisyydessään jopa hieman riipaisevaa. Kun järveen tulee hieman suurempi sula, sen valtaavat telkät ja siitä alkaa niiden jokakeväinen nahistelu. Vain yksi pari jää pesimään, muut se ajetaan tylysti pois. Odottelen innolla laulujoutsenpariskuntaamme. Ne lepäävät joka kevät pidemmän ajan täällä ennen lopullista muuttoa pois pesimäseudulle. Kun kuikkapari saapuu läheiselle suuremmalle järvelle, on sen kauaskantoinen huutelu merkki jo loppukeväästä.
2. Kun puro tulvii. Lujalumisen talven jälkeen riittää nyt vettä puroissa ja virtaavan veden ääni kuuluu kauas. Osa vanhemmista tierummuista on nyt kovilla. Onneksi tänä vuonna rumpuja ei ole jäässä, eikä vesi tulvi teille. Erikoinen näky on tietyssä lämpötilassa, kun järven jäällä oleva lumi haihtuu sumuksi. Muualla voi olla kirkasta ja järven päällä makaa matalalla paksu ja kylmä usva. Lumen alta paljastuu askel kerrallaan talven jättämät jäljet; uskon muuten, että tulossa on hyvä korvasienivuosi. Märkä maa ja siihen lämpöaalto päälle takaavat hyvän sadon. Pahin on kuiva ja kylmä kevät.
Kevään kirkkaita ja huikeita värejä Råmossan maisemissa.
Råmossan lintubongausta Susi-kissan kanssa.
Koivunmahlan keräystä Råmossan koivuista.
3. Metsä valmistautuu kasvuun. Heti kun koivuihin tulee hiirenkorvat alkaa muutaman viikon mittainen koivunmahlakausi. Itse kerään tätä luonnon eliksiiriä ja pakastan sitä. Koivunmahla on pohjoisen superjuomaa ja sisältää mm. magensiumia, kalsiumia ja rautaa. Itse käytämme sitä mm. vieraidemme aamiais-smoothien seassa. Kun menimme Outin kanssa naimisiin, meillä oli koivunmahlaa shampanjan seassa. Oli muuten tosi hyvää!
Kuuset ovat varistaneet ylivuotiset neulasensa maahan ja kohta alkaa kovin kasvukausi. Seuraan tiiviisti puiden vuosikasvuja ja on hurjaa, miten esim. nuori mänty voi venähtää kymmeniä senttejä pituutta yhden kesän aikana.
4. Tiloilla puuhataan. Maaseudulla valmistaudutaan kevättöihin. Traktoreiden lisälaitteita huolletaan, rasvataan ja kunnostetaan. Kun toukotöiden aika tulee, pitää kaiken olla priimakunnossa. Kevät on halko/klapitöiden kuuminta aikaa. Huhtikuussa pitää saada puut pieniksi ulos kevätauringon kuivattaviksi. Parin kuukauden päästä, viimeistään heinäkuun aikana, ne pitää saada syyssateilta suojaan. Oikeaan aikaan kaadettu, halottu ja kuivattu polttopuu on valmis poltettavaksi jo seuraavana syksynä. Meillä luottomies saapuu pian tilalle ja sekapuukasamme pienitään polttopuuksi. Emme enää käytä lähes lainkaan koivua, vaan meillä poltetaan erityisesti haapaa, mäntyä ja pystyyn kuivunutta kuusta.
Blogi jatkuu kuvien alla.
Råmossan soutuvene valmiina laskuun.
Korvasieniä keväisen metsän herkkua. Muista keittää runsaassa vedessä kolme kertaa a 8 minuuttia ja välillä huuhdella kylmällä vedellä.
Råmossan haapaklapit kuivuvat kevätauringossa.
5. Kun kettu huutaa. Kevät on nisäkkäille lisääntymisen kiivasta aikaa. Heräsin tässä eräänä yönä aavemaiseen kovaan ulvahteluun aivan talomme vierestä. Urospuolinen kettuhan siinä kutsui naarasta luokseen, äänekästä touhua ja kuulostaa suht erikoiselta keskellä yötä kuultuna. Ääntä voi kuunnella Youtubesta. Eräs ehdoton lempikirjailijani on Hans Lidman ja erityisesti hänen mainio kirjansa “Taloni metsässä”. Sitä lukiessa tulee aikamoinen määrä yhtymäkohtia tähän meidän touhuumme.
Valkohäntäpeurat liikkuvat nyt vielä porukassa ja käyvät ruokintapaikoilla syömässä viljaa, porkkanoita ja heinää. Kohta ne saavat taas luontaisasti ravintonsa. Metsästysseuramme auttoi niitä pahimman talven ylitse selviämään. Ilveksiä on tänä talvena Ilolassa paljon ja niistä rohkeimmat käyvät tässä aivan talon nurkalla katsastamassa jäniskantaa. Hirviä näkyy yllättävänkin runsaasti ja myös puista näkee selvästi niiden tekemät tuhot. Eräänä iltana yhytin kaksi hirveä kahdenkymmentämetriä talon nurkalta, mistä ne talsivat rauhassa metsän siimekseen.
Susi-kissamme on taas aktivoitunut, mutta se ottaa ikääntyessään (8-vuotta) jo hieman rauhallisemmin jyrsijöiden kevätmetsästyksen. Nytkin Susi tekee parhaansa häiritäkseen tätä kirjoitustyötä makaamalla näppiksen päällä.
Kaikkinensa kevät on kertaikkiaan mukavaa aikaa; valo täyttää päivän varhaisaamusta pitkälle iltaan. On hienoa, että kevään ja alkukesän tulo on vielä edessäpäin. Touhua, työtä, kunnostettavaa ja askaretta riittää nyt reilusti. Hyvä niin!
Jussi Jaakkima Pekkinen
Råmossa Lodgen isäntä
Porvoo