Majapaikka tuntemattomalle? Airbnb ja luottamuksen rakentuminen

Majoituspalveluiden ja jakamistalouden ikoniyritys Airbnb sai alkunsa vuonna 2007 San Franciscossa, kun kaverukset Joe Gebbia ja Brian Chesky päättivät majoittaa satunnaisia matkailijoita olohuoneeseensa, ilmapatjoille. Vieraiden majoittaminen toi heille lisätuloja kalliissa kaupungissa. He tarjosivat vierailleen myös aamiaisen ja siitä muodostui nimi AirBnB (AirBedandBreakfast). Nyt Airbnb-yrityksen arvo on noin 30 miljardia dollaria. Aikamoinen harppaus olohuoneen patjalta maailman suurimmaksi majoitusalan yritykseksi. 

Olemme perheen yhteisillä matkoilla käyttäneet Airbnb-majoitusta Tanskassa, Italiassa ja Espanjassa kaiken kaikkiaan kuusi kertaa, ja onnistuneesti. Täytyy myöntää, että kulutan asunnon valintaan melkoisesti aikaa. Tahdon olla varma, että valinta vastaa paitsi tiettyjä kriteereitä, se tarjoaa myös mahdollisimman ainutlaatuisen elämyksen. Mietin, pystynkö luottamaan aiempien asiakkaiden mielipiteisiin, ovatko jotkut suositukset sittenkin vuokraajan itse kirjoittamia (kaikissa systeemeissä on aukkonsa)? Mitä jos asunto onkin susi, mitä tehdä perillä? Etsin suosittelijoiden joukosta hengenheimolaisia ja luen rivien välistä ja zuumailen karttoja. Asunnon välittäjän tiedot ja suositukset syynään tietenkin suurennuslasilla. Aikaa siinä menee. Mutta loppujen lopuksi luottamukseni ansaitsee asunto, jota on varattu vähintään kymmenen kertaa ja, jonka referenssit ovat loistavia. Loppupeleissä on kuitenkin luotettava omaan intuitioon. 

Minusta Airbnb on loistava systeemi, vaikka tiedän, ettei se ole kaikille reilu ja aiheuttaa vähintään päänvaivaa monissa kaupungeissa. Airbnb tekee kuitenkin mahdolliseksi elämykset, joiden myötä voimme perheen kanssa sukeltaa hetkeksi paikalliseen elämänmenoon, vaikka ruokaostoksilla lähitorilla muiden asukkaiden kanssa. Kivasti sisustettu ja sopivan tilava asunto on myös mukava tukikohta isolla porukalla reissatessa.

Toinen Airbnb:n omistajista, Joe Gabbia, toteaa TED-puheessaan, että Airbnb-filosofian ytimenä on ennen kaikkea luottamuksen rakentuminen matkailijan ja asuntoaan tarjoavan ihmisen välille. Ja juuri onnistumista tämän luottamuksen synnyttämisessä palvelun muotoilun (eli suunnittelun) keinoin hän pitää tärkeimpänä syynä yrityksen menestykselle. Tässä pari esimerkkiä. Tutkimusten perusteella luottamuksen syntymiseen pitää saavuttaa vähintään kymmenen suositusta (minähän sanoin, että luku on kymmenen!). Myös viestikenttien pituuksia on tutkittu ja optimoitu. Liian lyhyt tai toisaalta liian pitkä viesti, esimerkiksi yhteydenotoissa vuokranantajille, vähentää luottamuksen syntymistä. Esimerkkejä on monia, joten tarkkailenpa tätä näkökulmaa vielä tarkemmin seuraavalla varauskerralla. Näiltä luottamusbisneksen ammattilaisilta kannattaa ottaa oppia. 

Airbnb on muuttunut ammattimaiseksi majoitustoiminnaksi. Välitettävät asunnot eivät enää ole pelkästään ihmisten omia koteja, vaan tarjolla on puhtaasti kaupalliseen majoitusbisnekseen tarkoitettuja kiinteistöjä. Välityksen ympärille on syntynyt uusia lisäpalveluita, mikä on sinänsä positiivista. Yksi firma käy siivoamassa, toinen tekee huoltotyöt, kolmas hoitaa välityksen ja lähikauppa luovuttaa avaimet. Useissa suosituissa Airbnb-kaupungeissa luottamus Airbnb-systeemin ja paikallisen yhteisön välillä on pettänyt, ja paikallisten asukkaiden mitta on täyttynyt. Airbnb-turisteja on pakkautunut liikaa tiettyihin kaupunginosiin. He metelöivät, roskaavat ja ravaavat portaikoissa. Vuokramarkkinoilta on kadonnut valtava määrä asuntoja, kun Airbnb tarjoaa moninkertaiset tulot normaaleihin vuokramarkkinoihin verrattuna (case New York). Airbnb-asuntojen vuokraaminen alkaa olla kaukana alkuperäisestä jakamistalouden ideologiasta. Mm. Barcelonassa, Berliinissä ja New Yorkissa on jouduttu laatimaan uusia sääntöjä kiinteistöverotukseen liittyen, listattu laillisia välityskohteita, ja yksinkertaisesti rajoitettu Airbnb:n toimintaa.

Uusin tulokas jakamistalousmarkkinoilla on FairBnb, joka manifestissään pyrkii luomaan reilun matkailun hengessä mielikuvaa jakamistaloudesta, jossa paikallisella yhteisöllä on aktiivinen rooli. Ja kyllä, sekin taitaa olla pystyttämässä omaa kodinvuokraussysteemiä.  

Jakamistalous kehittyy ja kasvaa, ja siitä on nähty vasta alkusoitto. Systeemin hyvänä puolena pidän ehdottomasti kosketuspintaa paikallisuuteen ja monesti vajaakäytöllä olevien kohteiden kuten veneiden, autojen, asuntojen ja loma-asuntojen käyttöönottoa. Joe Gebbian ajatus siitä, että ”jakamistalous on kaupankäyntiä, jonka lupauksena on ihmisten välinen yhteys”, toteutuu toivottavasti tulevaisuudessakin. Kotikaupungissani Porvoossa on tarjolla toinen toistaan viehättävämpiä Airbnb-asuntoja. Niiden omistajat tuntuvat luottavan siihen, että vieraat osaavat kunnioittaa vuokrattavana olevia idyllistä asuntoja. Ja kaupunkiin saapuva vieras puolestaan luottanee siihen, että väliaikainen koti Porvoossa on kuvissa ja suosituksissa kuvaillun kaltainen, ja vuokraaja on vastassa hymyssä suin.

Connection (between people) beyond transaction, 
is exactly what sharing economy is aiming for.

Sharing economy is commerce with the promise of human connection.
What if travel was a buffet of local experiences? What if homes were designed to be shared?

- Joe Gabbia, Airbnb


Nämä ajatukset mielessä pitäen, toivottavasti matkailun myötä avautuu jatkossakin uusia ovia ja ihmiset kohtaavat toisensa avoimin mielin. Siinä kai se, matkailun ja jakamistalouden ihanuus.

Kiinnostavia matkoja! 

Outi Pekkinen
Råmossa Lodge

Seuraava blogi ilmestyy 10.1.2019

FI
EN