Jää

Aloitin aikanaan Finlandia-palkinnon saaneen Jää-kirjan lukemisen. Jäi kesken ja meni visusti hyllyyn. Aina ei korkeatasoinenkaan kirjoitustyyli iske. Jää on itsessään kiehtova elementti. Kumma ettei jäästä ole yhtä montaa eri sanaa kuin lumesta; nuoska, räntä, pulveri, sohjo, pakkaslumi ja mitä kaikkea niitä eri muotoja onkaan. Jää on jäätä. Onhan jäästäkin teräsjäätä, jääpuikkoja, kiintojäätä ja peilijäätä.

Jää.JPG

Kun tulimme Utsjoen reissulta takaisin etelään peitti pienen järvemme jääkansi. Jään sisään oli jäätynyt ulpukanlehtiä, joista pystyi arvioimaan kivasti jään paksuuden. Iltaisin kuulee äänien hiljetessä jään äänen, sen vavahtelun. Se on kumeaa jylinää ja hieman aavemaistakin jään metelöintiä. Joskus, kun sattuu kävelemään jäällä sen vavahdellessa, käy helposti omat polvet alkuun notkumaan.

Luonnolle jää tuo turvaa ja suojaa. Jääkansi rauhoittaa järven ja omalla tavallaan suojaa sen eläimistöä. Suot ovat jäätyessään helppoja liikkua ja niihin ei vajoa. Routa, mainio sana muuten, suolla luo hirville uusia laidunmaita talviaikaan, niitä ei kesäisin käytetä soiden upottavuuden takia. Jää kuuluu talveen ja suomalaiseen luontoon.

Olemme päättäneet panostaa jäähän ja sen tuomiin elämyksiin. Niihin tuiki suomalaisiin ja yksinkertaisiin kokemuksiin. Nyt erityisesti työn alla on helmikuussa alkava avantoelämyksemme. Teemme perusteellisen ennakkotyön ja satsaamme vieraidemme turvalliseen sekä avantokokemuksen mieleenpainumiseen. Sauna, avanto, jätkänkynttilät, kuuma juoma, porontaljat, elävät tuli ja kuuma keitto. Seuraa meitä Instagramissa, ensimmäiset tunnelmakuvat tulee ennen joulua.

Viikonloppuna meillä oli pikkujoulutilaisuus, palaute oli kannustavaa. Tällä kertaa vieraamme kävelivät loppupätkän ja olimme valmistelleet heille ulkotulien reunustaman tien päärakennukselle. Olen usein todennut, että yksityiskohdat ratkaisevat pelin ja sattuman varaan ei kannata pahasti laskea. Me valmistelemme vieraidemme tilaisuutta huolella ja vieraiden viihtyvyys edellä. Laadukkuus tarkoittaa meille turvallisuutta, huomioimista ja toimivaa kokonaisuutta. Kynttilöitä pitää olla paljon, takan tulee olla päällä ja ulkona lyhtyjä. Luonnollisesti ruoan on oltava maukasta ja sillä pitää olla tarina. Tällä kertaa pystyin kertomaan, mistä pääruokana ollut hirvi oli kaadettu ja milloin. Sienikastikkeen tatit olivat Ilolasta poimittuja ja hunaja paikallista tuotantoa. Ovikranssit ovat muuten sukulaiseni tekemiä ja havut ovat meiltä noudettuja.

No niin. Jouluaatto on tasan kolmen viikon päästä, sitä ennen vielä vuoden suurin asiakastapahtumamme. Torstaina 6.12. nousee tilan 14 metriä korkeaan lipputankoon suurikokoinen Suomen lippu.

Seuraava blogi 19.12.

Rauhallista tulevaa Suomen itsenäisyyspäivää.

Jussi Jaakkima

Ilola / Utsjoki