Lumikenkäilyä hirvien kanssa.

Nyt on aivan loistava talvi lumikenkäilyyn. Lunta riittää ja lisää vaan tulee! Metsässä on paikoittain metrin verran lunta ja lumen rakenne on juuri passeli lumikenkäilyyn. Minulle on tullut tapa aloittaa päivä lumikenkäillen. Aamiaisen jälkeen ulos ja metsään. Vasta sen jälkeen muut hommat. Nautin välillä lumikenkäilystä kaksin koiran kanssa. Outin kanssa lumikenkäillessä tulee kyllä kovempi hiki ja taukoja on vähemmän. Itsekseni mennessä pysähtelen, liikun hiljakseen ja kuuntelen talvista luontoa. Äänet tulevat esim. puista alas putoavasta lumesta ja useimmiten jossain lähistöllä on korppeja, sekä tiaisia. Pidämme auki lumikenkäreittiä kelistä riippumatta. Viime viikkoisen lumimyrskyn jäljiltä se oli kyllä pitkälti kadonnut. Kun on yksi pääreitti voi siitä tehdä kivoja pistoja metsään tai kallioille. Järven jäälle ei nyt viitsi koiran kanssa mennä, jään päällä on nimittäin vettä.

Lumikenkäilyssä on turvallisuus ykköshomma. Lumikengät, käytämme laadukkaita DSL:n lumikenkiä pitää olla oikein jalassa. Niissäkin on oikea ja vasen puoli. Siteet pitää olla juuri oikealla mitalla ja riittävän kireällä. Sauvat ovat ehdottomat ja niillä saa lumikenkäilyyn sykettä lisää, sekä turvaa erityisesti rinteissä. Vaatetuksena voi käyttää kevyitä laskettelu- tai murtsikkavaatteita. Tärkeimmät ovat tukevat ja riittävän korkeavartiset kengät. Ja juomapullo mukaan! Pidän aina reppua mukana yksin tai ryhmän kanssa liikkuessa. Repussa on EA-välineet, puukko, nuotion tekovälineet, narua, juomapullo, energiapatukoita, kädenlämmittimet ja Caterpillarin säänkestävä varakännykkä. Lisäksi lumikenkien ja sauvojen korjaukseen tarpeellisia pikkutarvikkeita.

Niistä hirvistä. Tähän aikaan talvisin hirvet leiriytyvät ja liikkuvat aivan talon nurkilla. Tänä vuonna hirviä on neljä, kaksoisvasat, emä ja uros. Ne käyttävät usein täysin samaa reittiä kuin me ihmiset lumikenkäillessä. Tänään oli kiva katsoa matkan varrella niiden metsässä risteileviä aamuöisiä jälkiä. Poika on nähnyt lumikenkäillessä koko porukan ja perjantaina nähtiin lähitiellä kaksoisvasat. Hirvet eivät aristele meitä tai rakennuksia. Taimikot ne voisivat jättää kyllä rauhaan.

Järjestämme ryhmille lumikenkäretkiä. Meillä on varusteet kymmenen hengen ryhmälle. Lumikenkäretkeen kuuluu välineiden lisäksi opastettu retki läheisessä luonnossa, kuuma mehu/kahvi/tee ja välipalaa nuotiolla/tuvassa ja suihkumahdollisuus tai sauna. Retkellä voimme käydä mm. saukkopurolla, näköalakallion laella sijaitsevalla laavulla, keskellä metsää sijaitsevalla metsälaavulla tai katsomassa suurta jääseinää. Lisäksi bongataan niitä hirvenjälkiä!

Seuraava blogi 21.2.

Jussi Jaakkima

Isäntä

Råmossa Lodge

Tuli ja jää.

Meillä oli viikko sitten vierailulla kansainvälinen toimittajaryhmä ja samalla tuli täyteen 20 eri kansallisuutta, ketkä ovat käyneet meillä. Uusia maita oli mm. USA ja Arabiemiraatit. Edellisenä päivänä oli talven kovin lumipyry mikä toi tullessaan pientä haastetta. Päätie talolle saatiin sovitun mukaan aurattua kylän luottomiehen toimesta. Aamulla varhain vielä pimeän aikaan sitten aurasin mönkijällä vielä mm. polut auki ja parkkipaikan pikkubussille. No, siinä aamuhämärässä sain mönkijän oikein kunnolla metsään jumiin. Oli kyllä vähemmän kiva irrotella siinä itsekseen mönkijää irti. Jälkikäteen nauratti, muttei pimeässä aamussa hieman ennen vieraiden saapumista paikalle hiestä märkänä ei hymyilyttänyt yhtään.

Meillä oli luottotiimi koossa vieraita varten eli Outi, keittöpäällikkö Georg, eräopas Daniel ja minä + Siiri-koira ja Susi-kissa. Alkuun tarjolla oli kirpeää puolukkamehua ja toast skagenia tuvassa. Sen jälkeen varusteiden tarkastus ja parannus talon puolesta. Ei muuta kuin porukka ulos ja rannalle. Rannalla oli päivän tukikohta ja kaksi (myöhemmin kolme) roihuavaa nuotiota, Råmossan tyylin ns. kunnon tulet. Porukalle lumikengät jalkaan ja opastus. Ranskalainen herra jäi hetkeksi aikaa jäälle pilkkimään ja muu porukka lähti opastetulle lumikenkäretkelle korkeimman kallion laelle. Osa porukasta näki muuten reissullaan ensi kertaa lunta, lumienkeleitä jäi matkan varrelle useita. Suuri kunnioitus, että vieraat lähtivät saman tien maastoon. Ranskalainen lehtimies hiihti vielä perässä Altai Ski-suksilla metsään. Asiaa!

Tunnin jälkeen punaposkinen tiimi palasi rantaan nuotion ääreen juomaan kuumaa mehua. Olin sillä välin virittänyt nuotion jäälle ja siinähän riitti ihmettelemistä. Miten voi tuli olla jään päällä, aivan kuten Pat Benatarin kappaleessa “Fire and ice”. Olen itse oppinut Utsjoen kaveriltani Ekiltä jäänuotion tekemisen pilkkiretkellä Kaldoaivin erämaassa Hannojärvellä. Jäänuotio tehdään seuraavasti. Kaiva jään päältä lumi pois kovaan jäähän saakka. Ohje ei toimi välttämättä Utsjoella, missä lunta voi olla päälle metrin hanki. Utsjoella tee jäähän reilun kokoinen tasainen tampattu kuoppa. Tee nuotio niin, että halot muodostavat keon. Rakenna ja pohjusta nuotio niin, että varmasti syttyy keralla. Itse otin kaksi päivää aiemmin sisälle pientä koivua, tuohta ja kaarnaa kuivaamaan ja otin nämä alkusytykkeeksi mukaan jäälle. Ei muuta kuin kunnon tulet ja homma toimii. Tämä nuotio kuvattiin aika moneen maahan somelevitykseen.

Ulkoilun jälkeen porukka saapui päärakennuksen sisälle tuvan lämpimään. Tarjolla oli Georgen valmistamaa hirvikeittoa paikallisesta hirvestä. Tämä oli muuten se jättiläishirvi, mikä saatiin tuossa marraskuussa. Lihapaino reippaat 250 kiloa, metsässä juostessaan ollut sellainen päälle 350 kiloinen otus. Kun pyydettiin palautetta oli se taas kyllä tosi mukavaa luettavaa. Kun kysyin mitä voitaisiin tehdä paremmin, oli vastaus hanki kelkkahaalareita. Pitääpä miettiä jos jonain päivänä talvimatkailujoiden määrä kasvaa josko Utsjoen tapaan tarvitaan vieraille lämpimät haalarit niskaan.

Olin viime viikolla puhumassa matkamessuilla muuttuvasta laadusta. Esitykseni ydin oli siinä, että yksityiskohdat ja tunnelma ratkaisevat. Lehtimiesvieraiden kanssa tämä tarkoitti sitä, että olimme valmistautuneet huolella ennalta ryhmän tuloon mm. lippu salossa, lyhdyt pihalla, paikat tip top kunnossa ja lämpimiä lisävaatteita varattuna. Tunnelman loi luonnollisesti paikka ja Råmossa tiimin jäsenet. Meillä on kyllä kiva ja reipas meininki. Vieraiden ja omasta mielestä.

Jos nyt haluaa kokea lumikenkäilyä kuvankauniissa talvimaisemassa, ota yhteyttä. Me hoidetaan homma.

Seuraava blogi 7.3.

Jussi Jaakkima

Ilola / Utsjoki